Voitokkaina lähisukuisten estekisoista Auburn Estatessa

Kun kuulin, että Auburnin kartanolla järjestettäisiin kartanon vuosijuhlan kunniaksi vähän tavallisuudesta poikkeavat estekisat, tiesin oitis että näihin pippaloihin meidän olisi osallistuttava. Kisojen idea oli mukavan erilainen: mukaan ilmoittauduttaisiin hevosparilla, joiden olisi oltava toisilleen läheistä sukua. Hevoset saivat osallistua eri luokkiin (kuitenkin molemmat aluetason tai kansallisen tason luokkiin), ja hevosten sijoitusten yhteenlasketun tuloksen perusteella myönnettäisiin kisojen lopuksi palkkio parhaiten menestyneelle parille.

Luxia ja Bux sopivat tähän tapahtumaan kuin nenä päähän; kumpikin on lahjakas hyppääjä, ja lisäksi kaksikko on vaaditulla tavalla lähisukulaisia, onhan Luxia Buxin emä. Meillä olisi siis erinomaiset mahdollisuudet lähteä tavoittelemaan menestystä näistä kisoista, vaikka mukana olikin useita todella upeita ratsukoita, eikä voitto varmasti irtoaisi helposti. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, kuten sanotaan, ja lähdin mukaan luottavaisin mielin… ja no, okei, välillä myös vähän jännittäen (* ihan tuhannen hermorauniona.

Kisapäivänä kaikki tuntui sujuvan yli odotusten. Bux ja Luxia starttasivat kumpikin 150 cm luokassa, ja hetken aikaa uskalsin jo toivoa että olisimme sijoittuneet luokan ensimmäiseksi ja toiseksi. Viime hetkellä kuitenkin eräs ratsukko teki lähes täydellisen suorituksen ja kiilasi ohitsemme ykkössijalle, mutta tämä ei jäänyt pitkäksi aikaa harmittamaan – Buxin 2. sija ja Luxian 3. sija tässä luokassa riittivät enemmän kuin hienosti siihen, että saimme kuin saimmekin pokattua ensimmäisen palkinnon näiden kisojen kansallisen tason ryhmän parikilpailusta!

*) Korjasin vähän tätä Riston tekstiä vastaamaan paremmin todellisuutta. Älä turhaan kaunistele asioiden todellista laitaa, Risto! Rakkain terveisin, siskosi Siiri.

Älä viitsi tuhria toisten kirjoituksia! Enkä sitä paitsi edes ollut hermorauniona! t. Risto

Risto pliis: kisoja edeltävänä iltana sanoit että jos kisat menee huonosti niin erakoidut loppuiäksesi luolaan etkä enää koskaan näe auringonvaloa ja sanoit myös että elämäsi viuhuu filminauhana silmiesi ohi. Lisäksi yritit jo etukäteen googlettaa sopivia luolia jostain tarpeeksi kaukaa ja jos en väärin muista, niin ihan kuin olisin nähnyt sun myös kirjoittavan ylös testamenttia… t. Siiri

Enkä muuten testamentannut sulle mitään! t. Risto

Senkin apina t. Siiri

Ite olet tuommoinen ihme epeli! t. Risto

<3 t. Siiri